Lisää ekosuunnittelusta

 

Kysymys voi olla siitä, mihin TV:n virtakytkin sijoitetaan, mitä metalleja käytetään lampussa tai millä tavoin käytöstä poistetun tuotteen eri osia voidaan kierrättää. Ekologisessa suunnittelussa ei ole kyse pelkästään energian kulutuksesta vaan tuotteen koko eliniästä, joka kattaa raaka-aineiden hyödyntämisen, tuotantovaiheen, valmiin tuotteen jakelun käyttäjille sekä hylätyn tuotteen kierrätyksen tai romutuksen.

 

Tuotteiden ekologinen suunnittelu on ollut tuotekehittelijöiden ”työkaverina” jo usean vuoden ajan. Nyt vaatimukset tulevat myös lakiin. Luonnollisesti yritykset voivat yhä mennä laissa esitettyjen vaatimusten edellekin.

 

Tuotteiden ekologista suunnittelua koskevat vaatimukset tulevat EU:n jäsenmaihin kolmessa vaiheessa. Jo vuonna 2005 astui voimaan puitedirektiivi (EcoDesign/EuP), joka implementoitiin Suomessa Lailla tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnöille asetettavista vaatimuksista, joka astui voimaan 1.1.2009. Itse vaatimukset julkaistaan aikanaan tuoteryhmäkohtaisilla EU-asetuksilla, jotka tulevat välittömästi voimaan EU:n jäsenmaissa. Jos tuotteita koskevat vaatimukset sen sijaan julkaistaan direktiivien muodossa, ne on implementoitava erikseen Suomen lainsäädäntöön.

 

Direktiivi laajennettiin vuoden 2009 aikana kattamaan myös energiaan välillisesti liittyvät tuotteet. Soveltamisalan laajentamisen myötä mukaan tulee tuotteita, jotka vaikuttavat energiankulutukseen käyttämättä itse energiaa, kuten esimerkiksi ikkunat, vesihanat, eristemateriaalit jne. Näin voidaan priorisoida ne tuoteryhmät, joiden kohdalla on parhaat mahdollisuudet energian käytön tehostamiseen. Uuden direktiivin implementointi Suomen lakiin on parhaillaan meneillään ja uusi laki saadaan voimaan vuoden 2010 aikana.

 

Tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavien vaatimusten arvioidaan säästävän sähköä 1116 TWh EU:ssa vuonna 2020, mikä on n. 5 % ensisijaisesta energiankulutuksesta. Tämä on neljäsosa EU:n tavoitteesta vähentää energiankulutusta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sähkön käytön väheneminen aiheuttaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä ilmakehään, kun valtaosa sähköntuotannosta EU:n alueella perustuu fossiilisiin polttoaineisiin.

 

Yhteisistä EU-säädöksistä koituu myös se etu, että kaupankäynti eri maiden välillä helpottuu ja teollisuuden kilpailukyky EU-alueella paranee.

 

EuP-direktiivin on määrä energiankäytön tehostamisen avulla vaikuttaa myös EU-alueen huoltovarmuuteen, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden tuonnin tarvetta.

 

Monet muut direktiivit vaikuttavat siihen, millaisia vaatimuksia tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetetaan. Joissakin tapauksissa ne täydentävät EcoDesign-direktiivin määräyksiä esim. kierrätyksestä, elohopeapitoisuudesta ja sähköturvallisuudesta. Tällaisia ovat WEEE-direktiivi, RoHS-direktiivi, Pienjännitedirektiivi (LVD) ja EMC-direktiivi. Muissa tapauksissa vanhojen direktiivien voimassaolo on päättynyt, sillä niiden määräykset on voitu sisällyttää EcoDesign-direktiiviin. Näin on tapahtunut esim. energiamerkintädirektiivin ja loistelamppujen virranrajoittimien energiatehokkuusvaatimuksia sekä uusien nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita käyttävien kuumavesikattiloiden hyötysuhdevaatimuksia koskevien direktiivien kohdalla.

 

Lakiin tuotteiden ekologisesta suunnittelusta on sisällytetty kolme direktiiviä ja Suomen vastaavat lait. Vaikka näiden lakien voimassa olo erillisinä lakeina päättyi 1.1.2009, niiden sisältämät vaatimukset ovat yhä voimassa.

 

Direktiivi kotitalouksien sähkökäyttöisten jääkaappien, pakastimien ja näiden yhdistelmien energiatehokkuusvaatimuksista 96/57/EY on implementoitu Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella 854/2000.

Lain voimassaolo päättyy, sillä siinä säädetyt vaatimukset sisällytetään lakiin ekologisesta suunnittelusta 1.1.2009 lähtien.

 

Direktiivi on implementoitu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan D7 / 1997.

Laki koskee rakennuksille ja muille laitoksille sekä rakennustuotteille (rakennukseen pysyvästi tarkoitettu tuote) asetettavia teknisiä vaatimuksia. Uusien sekä muutostöiden kohteina olevien rakennusten tulee — normaalit huoltotoimenpiteet ja taloudelliselta kannalta kohtuullinen käyttöikä huomioon ottaen — täyttää koko joukko oleellisia teknisiä vaatimuksia, joihin sisältyy mm. energiatalous ja lämpöeristys.

Lain voimassaolo päättyy, sillä siinä säädetyt vaatimukset sisällytetään lakiin ekologisesta suunnittelusta 1.1.2009 lähtien.

 

Direktiivi sisällytetään EcoDesign-direktiiviin, ja se on implementoitu Suomen lainsäädäntöön KTM:n asetuksella 318/2002. Loistelamppujen virranrajoittimien energiatehokkuusvaatimuksia sovelletaan sähkökäyttöisiin, verkkoliitäntäisiin loistelamppujen virranrajoittimiin. Markkinoille tuomisen edellytyksenä on, että laitteet täyttävät laissa esitetyt vaatimukset ja ehdot. Lisäksi niiden tulee olla CE-merkittyjä. Valmistaja tai maahantuoja on vastuussa siitä, että mainittuja vaatimuksia ja ehtoja noudatetaan.

Lain voimassaolo päättyi 1.1.2009 tuotteiden ekologista suunnittelua koskevan lain tultua voimaan.

Päivitetty 26.01.2010